Pieni panimopäiväkirja: Pruukasin menn oikke kylil ja panimoil

Jos viimeksi oli helppoa mennä vierailulle naapuriin Ohranaan, niin nyt se vasta helppoa onkin sillä auton nokka on kotikyliä kohti. Mun miälest mä sanosi jo aiemmin mist olen kotosi, eli Salost ja Perniöst.

Lounaismurteilla on runsaasti omaleimaisia piirteitä, ja ne ovat ainoa Suomen murreryhmä, jossa soinniton f-äänne esiintyy natiivina eli kotoperäisenä. Ääntämyksessä on myös muita ainutlaatuisia piirteitä, kuten eräiden vokaalien ääntäminen puolipitkänä sekä niin sanottu mediaklusiili, puolisoinnillinen, äänne.  wikipedia

Pieni panimopäiväkirja osa 3: Vierailu Kyläpanimolla Mathildedalissa:
21.2.2017 Rakas päiväkirja…
Tänäpä si reissasi päiväkirjan kanss Mathildedaaliin. Misä Kyläpanimon Peter Torniainen mua toivottavasti oottaa. Eikä pal jännitä. Taaskaan.

Gyl kotiopäi o vaan nii pal kiva körötell. Sii reilu tunni ajomatka aikan sai nautti sit Mathildedaalin todell upeist maisemist. Upeat oliva kyl puitte myös perill. Erittäin aurinkoine päivä oliki meill täksi päiväksi valkattu, ei sit olleska pilvehattaroit taivaal. Pete sanos et ku panimol tulee alkuperäne perniölaine ei sanottavast oikke ain muut saa selvää. Toivottavast kielimuuri ei ol liia korkke.

20170221_pienipanimopk_kylapanimo_102_web

20170221_pienipanimopk_kylapanimo_031_webKyläpanimo on noin kaks vuot vanha ja sen kupeesa Kyläleipomo misä leivotaan Mathidedaalin parast leippä. (ainaki mun ja vaimon miälest) Kyläpanimo tekee yhteistyöt naapuri leipomon kans. Siit sit myöhemmi lissä. Panimo pualel pane Peten lisäks Kyläpanimon perustaja Tuomo Holm. Kiva ol tavata hänetki pikasest, ennen ku kiirehti jo toisse paikka.

20170221_pienipanimopk_kylapanimo_056_webPanimo itessää o kompakti paketti (80 neliöö) misä o viis vajaa 2000 litrasta tankkii. Joka viikko valmistuu joku olut. Alkuviikost pullotetaan koko tankki tyhjäks. Loppuviikos keitetään uus tuate 500 litrases kattilas. Eli kolme keittoo per tankki. Pete sanos et hinku olis tehä enemmänki tuatteit. Mut tällä paletilla tää o ny maksimi.

20170221_pienipanimopk_kylapanimo_065_webKyläpanimos pannaa 11 eri tuotet mist ympärivuotises jakelus noi kymmene. Yks on sit kausituate. Talvel se o luomulager Valssi ja kesäl ale nimeltä Rölssi. Nää tuotteet tehdää yhteistyös Rekolan Panimon kanss. Kyläpanimon tuotteet tuliva mull tutuks ylläri Latvassa. Niide raikkaus ja tietynlaine suoruus teki heti muhu vaikutuksen.

Kyläpanimo ja Rekolan Panimo järjestävä yhdes myös oluttapahtuma Beer Camp. Ny jo kolmanne kerra. Beer Camp pidetää vuorovuosin ny o vuoros Mathildedal. Tapahtuma piretä ”vilkkaima” karu varres, alpakkaniity vieres. Mukan kemuis o ny myös Kuura Siideri. Silt saa kans hyvä paikallist ruakka ja teltanki saa laitta pysty. Siin o gyl hiano kesätapahtuma. (mukan tapahtumas vaimon kans, siel nährä 30.6.-1.7.2017)

Tuotteist tule tarina sit seuravaks… Sitä sit odotelles korkkaa Peten oma suosikki ”Kevät Viherherukka Saison, herkullinen virkistäytymisolut aurinkoisiin kevätpäiviin!”

-Mixu

PS. Kerroin viimeeksi, että jokaisella oluella on tarina, ja niin on panijoillakin. Tässä yksi niistä:

20170221_pienipanimopk_kylapanimo_023_web Kirje Mixulle Kyläpanimon Peter Torniaiselta:
”Aloitin joskus opiskeluaikoina kotiolutharrastuksesta, mihin syvennyin sitten ajan myötä ja se vei sitten jossain vaiheessa kokonaan mukanaan. Ensimmäiset hienot kokemukset tulivat, kun onnistuin mielestäni jonkunlaisen vehnäoluen tekemään ja sitä kehtasi vähän tarjota muillekin. Oli hienoa nähdä miten kaikki eri raaka-aineet ja valmistustavat vaikuttivat lopputulokseen. Pienilläkin muutoksilla prosessissa saa suuria muutoksia aikaan lopputuloksen kannalta.

Oluen valmistaminen ei todellakaan ole hätäisen hommaa. Itse olen ainakin ajoittain melko kärsivällinen tyyppi joten monien kuukausienkin odottelu jonkun tuotteen valmistumiseksi on ollut omalla tavallaan aina kiehtovaa ja olen nauttinut siitä suuresti. Pieniä taukoja lukuun ottamatta, harrastuksen aloittamisesta on tähän päivään asti ollut aina joku olut käymässä jossain kämpän nurkassa, joskus useampikin.

Kävin Tuorlan viinin-ja oluenvalmistuksen kurssin ja aloitin sen jälkeen työt Suomenlinnan Panimolla, noin 5 vuotta sitten. Olin samaan aikaan panimolla töissä ja suoritin teologian opintoja Helsingin yliopistolla. 2015 Muutimme nykyisen vaimoni kanssa Turkuun. Syy muuttamiselle oli todella monen tekijän summa, siinä loksahtivat moni asia vain kohdalleen. Turku kiinnosti meitä paikkana jo pitkään (kumpikaan meistä ei siis ole Turusta kotoisin), pieni maiseman vaihdos. Vaimoni työkuviot ja muut loksahtivat kaikki samalla. Itse siirryin Mathildedaliin, mutta vasta sen jälkeen, kun olimme muuttaneet Turkuun. Siinä oli mukana hieman sattumaakin. Olimme tavanneet Tuomon kanssa oluttapahtumissa aiemmin ja olin luvannut tulla käymään Matildassa joku viikonloppu. Eräänä kesälauantaina lähdin hakemaan oluita mökille Mathildedalin Kyläpuodilta. Tuomolla oli silloin kassalla Kyläpuodilla ja sillä oli joku koekeitto meneillään samaan aikaan panimolla ja jäimme juttelemaan siinä aika pitkäksikin aikaa. Tuomo hoiti silloin yksin kaiken panimolla ja kaipasi kipeästi apulaista panimolle. Silloin ajatukseni oli ollut täysipäiväisesti siirtyä väitöskirjan kirjoittamiseen, mutta ei sitä kaikkea voi aina ennalta suunnitella.

Mathildedalissa, panimolla ja myös koko kylällä on kyllä täysin uniikki tekemisen meininki ja tuntui todella upealta mahdollisuudelta päästä mukaan tänne. En kyllä miettinyt hetkeäkään vaan olin saman tien mukana. Ehdottomasti suurin syy oli siinä tavassa, miten Tuomo suhtautuu panimoon yrityksenä, oluenvalmistukseen kokonaisuutena ja ylipäänsä työntekoon. Olen kyllä todella kiitollinen kaikesta siitä, mitä Tuomo on opettanut minulle siitä, mitä työnteko voi parhaimmillaan olla. Töitä saa olla välillä ihan reilustikin, mutta kokonaisuus täytyy olla tasapainossa ja tekemisestä täytyy pystyä nauttia, vaikka välillä olisikin kiire. Jokaisen pitää itse tietää, mikä on se oma henkilökohtainen intressi ja intohimo siellä taustalla. Väitöskirjan kirjoittaminen jäi taka-alalle odottelemaan ehkä tulevaisuutta ja ehkä uutta mahdollisuutta, enkä ole sitä täysin hylännyt. En halua ajatella, että ihmisten pitäisi aina olla jotenkin täysillä jotain yhtä, eikä mitään muuta. Täytyy tietysti panostaa siihen mitä tekee, mutta ei se elämä saa olla niin mustavalkoista.”

-Peter Torniainen-


2017_pienipanimopk_Pieni panimopäiväkirja on Latvan Mika ”Mixu” Nikkasen blogi, jossa Mixu tutustuu mielenkiintoisiin kotimaisiin pienpanimoihin, käy niissä vierailuilla ja tutustuu lähemmin myös itse olueen ja oluen panemiseen. Katso tästä kaikki päiväkirjamerkinnät.